Ranskassa, Bayonnessa LTAT-yliopisto aikoo profiloitua huippututkimusyksiköllään, jossa kaikki tieteellinen panostus keskitetään sen selvittämiseen, mikä elämän tarkoitus on.

Kysymys elämän tarkoituksesta on askarruttanut teologeja, filosofeja ja tiedemiehiä ainakin niin pitkään, kuin tiedettä ylipäänsä on ollut. Kuitenkin se on jäänyt pysyvästi ratkaisemattomien kysymysten joukkoon.

Muita tieteelle vielä ratkaisemattomia kysymyksiä ovat muun muassa dinosaurusten tuhoutuminen ja muutamien muinaisten kansojen katoaminen.

10 vuoden päästä paljon lähempänä ratkaisua

-          2000-luvulla kysymyksen lähestyminen on jäänyt tieteen valtavirran ulkopuolelle. Voi sanoa sen jääneen pienempien kysymysten jalkoihin, toteaa yliopiston rehtori Jean-Pierre Rousseau. Kysymys ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään, sillä se vaivaa edelleen tieteilijöitä. Toistaiseksi ei vain ole osattu kehittää mitään menetelmiä, joihin työssä tukeutua.

Tähänastista epäonnistumista on selittänyt ratkaisevasti virheellinen peruslähtökohta, kertoo laitoksen johtaja, professori Serge Serein. Kautta aikain on lähdetty siitä, ettei ratkaisuun voisi käyttää systemaattisia menetelmiä, ja toimintaa on voinut kuvata lähinnä hakuammunnaksi. On kuviteltu, että vaihtoehtoisten elämän tarkoitusten määrä on käytännössä ääretön.

-          Mutta hyvänen aika, eihän se niin ole, Serein huomauttaa. Eihän sellaisia vaihtoehtoja kuin että elämän tarkoitus olisi heittää tikkaa, tarvitse edes arvioida. Sellaiset voidaan sivuuttaa - siinä mielessä paradigma on 2000-luvun kuluessa muuttunut. 10 vuodessa työskentelemme jo ratkaisevasti pienemmän vaihtoehtojen joukon parissa.

Uusi menetelmä mullistaa tutkimuksen

Näin ollen todellinen vaihtoehtojen joukko, josta tarkoitus on löydettävä, on äärellinen. Kehitteillä olevalla systematiikalla potentiaalisista tarkoituksista saadaan rajatuksi piankin pois suuri määrä.

Tutkimuksessa hyödynnetään ns. unionikarsintamallia, joka on kehitetty Suomessakin peruskouluissa aikoinaan opetetusta joukko-opista. Malli on sen akateeminen, tietotekninen sovellus.

Tutkimuslaitoksen henkilökunta on tällä hetkellä vain neljä tutkivaa professoria, mutta täydessä valmiudessaan kysymystä ratkaisee 12 päätoimista akateemista tutkijaa.

Pitkäjänteinen suunnitelma

-          Onneksi laitoksellemme olemme saaneet rahoituksen kuntoon ainakin jonnekin 2020-luvun puoliväliin, riemuitsee Serein. Yliopisto aikoo tulla maailmankuuluksi nimenomaan keihäänkärkialueenaan tämä tutkimus. Teoreettisesti vahvasta tutkimuksesta aiomme ajan myötä laajentaa myös soveltavaan tutkimukseen, kuten psykologiaan tarkoituksettomuuden kokemukseen ja tarkoituksen ja huippu-urheilun väliseen suhteeseen.

Yliopisto saa hankkeelle myös EU-rahoitusta.